Kirjaudu

Puolustusvoimien on kannettava vastuu henkilöstönsä jaksamisesta

4.9.2021

Puolustusvoimien on kannettava vastuu henkilöstönsä jaksamisesta

Puolustusvoimissa työskenteleviä sotilaita ja siviilejä edustavat henkilöstöjärjestöt peräävät tasa-arvoa työaikalakiin. Puolustusvoimien työaikalainsäädännön uusiminen on jumiutunut virkamiesten vastustukseen.

Työaikalain muuttamiseen on löydyttävä tahtoa ja sen rahoittamiseen on osoitettava resurssit hallituksen budjettiriihessä.

”Puolustusvoimien työaikalain uudistamiseen on saatava oikea rahoitus. Rahoituksen tarve on viimeisten tietojen mukaan noin 20 miljoonaa. Tulevassa budjettiriihessä on maan hallituksen löydettävä lisärahoitus puolustusvoimien budjettiin", vaatii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Tilanne on varsin erikoinen, että virkamiehet vastustavat, mutta eduskunnan puolustusvaliokunta kiirehtii työaikalain päivittämistä. Erityisesti valiokunta nostaa esille Puolustusvoimien henkilöstön kärsimän epätasa-arvon suhteessa muihin valtion työntekijöihin.

"Puolustusvoimien henkilöstö unohdettiin uudistettaessa yleistä työaikalakia, joka astui voimaan viime vuoden alussa. On korkea aika saada myös Puolustusvoimien työaikalaki vastaamaan nykyajan työelämän vaatimuksia”, toteaa Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry:n puheenjohtaja Aki Pöyry.

Vanhentunut virka-aikalaki ja henkilöstövajaus uuvuttavat Puolustusvoimien työntekijät

Sotilaita edustavista järjestöistä Upseeriliitto ja Päällystöliitto ovat julkistaneet jäsenkyselyidensä tulokset, joista selviää vahvasti, että ammattisotilailla on vakavia työssäjaksamisen ja palautumisen ongelmia.

"Työaikasuojelun on vastattava puolustusvoimissakin nykypäivän työelämän vaatimuksiin, sillä henkilöstö on puolustusvoimien suorituskyvyn kivijalka ja sen kestämistä on tuettava", muistuttaa Päällystöliiton puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen.

"Tutkimuksemme mukaan palautuminen sotaharjoituksesta kestää useamman päivän. Henkilöstölle on turvattava riittävä lepo ja jaksaminen", vaatii Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

"Kyllä esimerkiksi viisi päivää kestävän sotaharjoituksen jälkeen olisi kohtuullista saada vähintään yksi päivä vapaata palautumista varten", sanoo Siviilijohtajien, erikoisupseerien ja asiantuntijoiden liiton puheenjohtaja Lasse Lahdenmaa.

"Yleisen työaikalain mukaan kaikki tehdyt työtunnit on laskettava; Puolustusvoimien työaikalakia on kehitettävä samaan suuntaan toiminnan erityispiirteet huomioiden", muistuttaa myös Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka.

”Henkilöstön jaksamisen varmistaminen lakitasoisen työaikasuojelun turvin on välttämätöntä, jotta taataan Puolustusvoimien henkilöstön toimintakyky myös tulevaisuudessa", katsoo Konepäällystöliiton lakimies Riku Muurinen.

Jaksamisen ja palautumisen ongelmat johtuvat vanhentuneen työaikalain lisäksi riittämättömästä henkilöstön määrästä.

"Puolustuslaitoksen virkamiesten työaikalain uudistamistarve koskettaa kaikkia henkilöstöryhmiä, myös siviilihenkilöstöä", muistuttaa Maanpuolustuksen henkilökuntaliiton puheenjohtaja Elina Laiho.

"Puolustusvoimien henkilöstön jaksamista on tuettava kaikissa henkilöstöryhmissä ja valtion onkin vihdoin kohdeltava kaikkia valtion henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Kenenkään hyvinvoinnista ei voida leikata, painottaa myös JHL:n Päivi Niemi-Laine.

Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa työolosuhteet ovat kunnossa, ja 16–18-tuntisia työpäiviä kompensoidaan riittävällä vapaa-ajalla. Näin on toimittava Suomessakin, joten puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) on laitettava lakiuudistus eteenpäin, vaativat henkilöstöjärjestöt. Siihen on erinomainen tilaisuus hallituksen budjettiriihessä 7.–8. syyskuuta.